Kuten edellisessä postauksessa kävi ilmi, hiusteni historia on värikäs (heh) ja monimuotoinen. Värjäyksestä olen nyt luopunut, ainakin toistaiseksi ja tukka palautuu vähitellen voimaan paremmin, mikä on hienoa. Tässä postauksessa kerronkin siitä, minkälaisia tököttejä sitä tulee päähän lyötyä.
Olen käyttänyt oikeastaan aina kaupan "markettituotteita" hiuksiini ja ollut varsin tyytyväinen. Välillä olen kokeillut jotain kampaamotuotteita, mutta huonon opastuksen (tai lähinnä opastuksen puuttumisen) johdosta en ole ehkä osannut valita oikeita aineita hiuksiini enkä ole merkittävää eroa markettituotteisiin huomannut. Ystäväni suositteli jonkin aika sitten L'Oreal Elviven Anti-Breakage -shampoota ja hoitoainetta ja niitä käytän edelleenkin toisinaan, nykyisin harvemmin.
Löysin kuitenkin syksyllä 2011 sarjan, joka tuntui sopivan päälleni. Richin kuiville hiuksille tarkoitetun sarjan, jota ei tietenkään myydä Suomessa missään tai ainakaan en ole sitä mistään löytänyt. Tallink-Siljan laivat sen sijaan myyvät sarjaa ja shampoo ja hoitoaine ovat yhteensä noin 20 euroa, mikä ei ole paha hinta lainkaan. Käytin tuota syksyllä ja harmittelin sen loppumista. Toukokuussa täydensin varastoani tämän osalta ja viime viikonlopun reissulla Tallinnaan löysin Kaubamajasta 750 ml purkit hoitoainetta ja shampoota yhteishintaan alle 33 euroa! Toukokuussa taasen laivan tarjoussettiin kuului myös öljyinen kiiltoseerumi, jota olen käyttänyt tässä myös.
Alkuvuodesta hommasin Simin System4 Oil Curen, joka tuntui mukavalta päänahalle ja teki hiuksista aika pehmeät ja tätä olenkin pyrkinyt käyttämään vähintään kerran viikossa. Sim on siitä mukava, että se on suomalainen yritys, joka valmistaa tuotteensa Tampereen kupeessa Ylöjärvellä! System4-tuotteita saa ainakin Tampereelta melko monesta paikasta, mm. Prismojen kampaamotuote-hyllyiltä. Sarjassa on useitakin erilaisia shampoita ja hoitoaineita ja valmistaapa Sim myös ammattilaiskäyttöön hiusvärejäkin. Kaikki Simin tuotteet ovat tuoksuttomia ja hypoallergeenisia enkä ole ihan 100% varma ovatko myös eläintestaamattomia.
Varsinainen pelastus hiuksilleni kuitenkin löytyi Lilyn palstalta, jota kirjoittaa Saara Sarvas. Tangle Teezer on tuon ihmelaitteen nimi enkä ole ikinä kokenut hiusteni harjaamista niin helpoksi! Alan kuulostaa aivan TV-shopilta kun alan TT:stä puhua, mutta olen rakastunut siihen. Minulla onkin niitä jo kaksi, yksi matkakäyttöön (matkaversio, tietysti) ja toinen kylpyhuoneeseen päivittäiseen tukanlaittoon sekä hiusten pesun. Levitän nimittäin kaikki hoitoaineet (niin hiuksiinjätettävät kuin huuhdottavatkin) Tanlge Teezerillä ja voin kertoa, ero on merkittävä! Hiukseni ovat oikeasti pehmeät, sileät ja sanoisinpa jopa kiiltävät.
Tangle Teezer on hiusharjaksi mielestäni ihan normaalihintainen. Matkaversio maksoi kampaamossa 17 euroa, "normaaliversio" toisessa kampaamossa 15 euroa. Hinnat vaihtelevat hieman ja kannattaakin ehkä miettiä mistä ostaa ja vertailla hintoja. Harja on loistava, jos hiukset ovat kuivat, paksut tai helpostitakkuuntuvat. TT sopii myös hiuslisäkkeille eikä se ymmärtääkseni vahingoita lisäkkeitä tai poista niiden kiinnikkeitä. Ilmeisesti myös peruukit jne. saa hienosti kuosiin TT:llä.
TT:n pointti on siis se, että harjatessa hiuksen sarveiskerros sulkeutuu ja hiuksesta tulee tasaisempi ja kiiltävämpi. Sulkeutunut sarveiskerros myös pitää hiuksen omat ravinteet hiuksen sisällä ja estää hiusta vahingoittumasta ulkoisista rasituksista johtuen. TT on tarpeeksi hellävarainen, ettei sillä oikeastaan edes voi "kiskoa" hiuksia ja tämän vuoksi hiukset eivät muuten katkeile lainkaan. Normaali aamuharjaus, jolloin tukka on takussa (vaikka se on yöllä 1-2:lla letillä), irrottaa noin 5 hiusta ja tämä on minulle todella vähän.
Täytyy myöntää, että on ihan kohtuullisen kiva fiilis, kun tuntuu että on löytynyt omille hiuksille hyvät shampoot ja hoitoaineet ja myös täydellinen harja. Kaikkia näistä voin täydestä sydämestä suositella, mutta on myös monia muita vaihtoehtoja.
* Tangle Teezer, maailman paras hiusharja paksuille ja kiharille hiuksille, toimii kuulemma myös hiuslisäkkeille!
* Sim: System4 Oil Cure, lisätietoja System4 -tuotteista täältä
* Rich: Pure Luxury Intense Moisture Shampoo
* Rich: Pure Luxury Intense Moisture Conditioner
* Rich: Pure Luxury Sil Oil Serum (hiuksiinjätettävä hoitoaine, joka on ihanan kevyt mutta tarpeeksi öljyinen hoitaakseen ja antaakseen kiiltoa).
Kaikki Richin tuotteet osoitteessa http://www.richhaircare.com/
13.6.12
7.6.12
Pinkkiä pinkkiä pinkkiä
Vaikka hiuspostaus oikestaan onkin kesken vielä, ajattelin tähän väliin tehtailla pikaisesti postauksen pinkeistä kynsistä, joihin jo pari postausta sitten viittasin.
Pinkit leopardi-ranskikset
Lakkana on Trindin Caring Color -sarjan sävy CC108, joka on ihanan herkullinen pinkki, jossa upea shimmer ja mielestäni mikroglitteriäkin. Näyttää mahtavalta kynnellä, rakastan tätä sävyä! Levittyy tosi nätist, pari kerrosta riittää ja kuivaa mukavasti. Tämä on tarttunut joskus laivalla mukaan alennuksesta muistaakseni enkä ole sittemmin katunut. Lakka on jo useamman vuoden vanha, muta silti aivan loistava edelleen. En ehkä valehtele, jos sanon että lempparilakkani.
Leimaukset ovat Konadin laatasta M44, jossa muutoinkin ranskis-leimauksia (ei tosin perus-ranskista, jonka teen yleensä kyllä ihan käsin). Kuviona leopardi-ranskis Leimauslakkana Konad Special Nail Polishin sävy Black pearl, joka kylläkin näyttää ihan mustalta kynnellä.
Näillä kynsillä oli oikein hyvä viettää vappua ja bilettää noin muutenkin. En ole mikään suuri leopardikuvion ystävä, mutta tähän lakkaukseen mielestäni se sopi. Sen sijaan M57:n koko kynnen leopardikuvio saattaa jäädä käyttämättä...
1.6.12
Jotain muuta vaihteeksi
Viime postauksessa lupasin postata pinkimpiä kynsiä, mutta valitettavasti kamerani on "jossain" ja kuva kamerassa. Niipä pääsemme siihen, että jotain muuta voisi postata. Vaikka kyseessä on noin pääosin kynsiblogi, olen miettinyt, ettei liene pahasta muiden postausten tekeminen - varsinkin kun tällä blogilla ei ole lukijoita, kun en ole sitä mihinkään linkittänyt, heh.
Tämän postauksen aiheena on HIUKSET ja tästä tulee kaksiosainen postais, koska asiaa on näköjään paljon. Miksi juuri hiukset? Koska sellaiset sattuvat päässäni kasvamaan ja ovatpa vieläpä melkoisen hankalasti käsiteltävät. Minulla on siis paksut ja luonnonkiharat hiukset, kuiva ja välillä kuivuudesta hilseileväkin päänahka, kuivat hiukset ja yksittäiset hiukset ovat paksuja ja karheita. Käsiteltävyys on siis melko heikkoa lähtökohtaisesti. Suurin osa "hoitavista" tuotteista ei tee mitään hiuksiini, ei ole tarpeeksi sitä hoitavuutta. Sileitä ja kiiltäviä näistä hiuksista ei saa ikinä, tai niin ainakin luulin.
Lyhyesti hiushistoriaani, josta koostuukin postauksen ensimmäinen osa.
Minulla oli pienenä jo pidempi tukka, paksu, vaalea ja korkkiruuvikiharainen. Äitini mukaan muistutin hiuksiltani Shiley Templeä, mikä ei liene paha asia. Ala-asteella kiinnostus ulkonäköä kohtaan oli heikohkoa, mutta olin toisaalta jo niin suuri, että olisin voinut harjata hiukseni itse. Tämän seurauksena hiuksia ei harjattu kovin usein, mikä johtikin noin aikuisen nyrkin kokoiseen rastaan (lue: takkuun) niskassa ja kolmen tunnin keikkaa kampaajalla. Tämän jälkeen tukka leikattiin polkkamittaan, missä se muutaman vuoden pysyikin kunnes aloin taas kasvattaa tukkaa pidemmäksi. Tässä vaiheessa olin jo kiinnostunut ulkonäöstäni sen verran, että tukka tuli harjattua päivittäin eikä takkuuntuminen ollut ongelma.
Ensimmäistä kertaa värjäsin hiukseni kevytvärillä ennen rippileiriä (vai olikohan ripillepääsyn jälkeen) ja tämän jälkeen värjäsin tumman ruskeaksi kestovärillä. Tästä alkoi muutaman vuoden mustaksivärjäys-kierre, jonka jälkeen teetin lukioaikoina värinpoiston kampaajalla. Tämän jälkeen kuontalo oli paitsi hirveän huonossa kunnossa, myös melko kummallisen värinen ja usein värjäilin sitä punasävyisillä väreillä.
Lakkiaisiksi värjäytin hiukseni tumman ruskeiksi, joissa oli vaaleita "leopardiraitoja". Tällöin tukan pituus oli noin alaselkään/peppuun ja kunto hieman parempi kuin aiemmin. Opiskelujen ensimmäisenä tai toisena vuotena menetin hermoni pitkiin hiuksiin ja lyhensin niitä noin 15 cm, mikä ei varsinaisesti tehnyt hiuksista lyhyitä mutta helpommin käsiteltävät ja mikä parasta, tukka ei enää jäänyt selkänojan ja selän väliin koulussa enkä enää päätynyt vetämään itseäni tukasta!
Kolmantena opiskeluvuotena sain päähäni kasvattaa värjäykset pois ja puolentoista vuoden urakka alkoi. Tältä ajalta on hassuja kuvia, kun otsahiukset ovat vaaleta ja muu kuontalo melko tumma. Uusi, värjäämätön tukka oli paljon parempikuntoista kuin värjätty, mikä oli varsin mukavaa. Puolisentoista vuotta aloittamisen jälkeen marssin kampaajalle, joka leikkasi värjätyt osuudet pois ja päähän jäi varsin lyhyet hiukset, joita ei saanut kiinni. Tätä mallia pidinkin muutaman vuoden, välillä laitettiin erilaisia raitoja (mm. sinisiä ja oransseja samaan aikaan sekä yksi iso punainen raita, josta ystäväni totesi, että näyttää kuin joku olisi lyönyt minua päähän ja verta valuisi). Vaalea pohjaväri säilyi luonnollisena.
Jossain vaiheessa kampaajani muutti eikä enää palvellut kotipaikkakunnallani, joten päädyin jättämään kampaajareissut väliin. Kasvatin taas pitkää tukkaa. 2007 eräiden naamiaisten seurauksena päädyin blondaamaan tukkani vetyperoksidiblondiksi ja tämän jälkeen hiuksiin saapui uusi punainen kausi, jota jatkui eri sävyissä vuoden 2011 loppuun asti. Pituus säilyi olkapäistä lapaluihin ja välillä oli päässä vaaleaa enemmän kuin punaista. Tavoitteena oikeastaan olisi ollut luonnollinen porkkananpunainen, mutta sellaista väriä ei kaupassa myyty, joten se jäi väliin.
Ennen joulua 2011 värjäsin hiukseni viimeistä kertaa noin kokonaan. Väri oli melko vaalea ja tällä hetkellä tuota on jäljellä. Latvoissa enemmän mansikanpunaista, lähempänä tyveä vaaleampaa ja aivan tyvessä omaa, harmaampaa vaalean sävyä. Muutama kuukausi sitten ystäväni (parturi-kampaaja) laittoi hiuksiini vaaleita raitoja juurikasvun "häivyttämiseksi" ja sen jälkeen ei väriä ole päähän laitettu.
Tämä on siis tilanne hiusteni värjäyksen suhteen nyt. Tällä hetkellä hiukset ulottuvat lapaluihin tai ehkä niiden allekin ja ovat tosiaan vaaleat. Parin vuoden päästä voidaan ehkä miettiä oman värin saamista koko päähän, mutta tällä hetkellä mennään tällä.
Seuraavassa postauksessa kirjoitan siitä, mitä tälle paljon kokeneelle kuontalolle teen ja mitkä asiat olen todennut toimiviksi paksuille, kärsineillekin ja kuiville hiuksille! En ole alan ammattilainen, mutta olen kerännyt itselleni vinkkejä kampaajilta ja stylisteiltä ja näist yhdistänyt mielestäni minulle parhaiten sopivan yhdistelmän!
Tämän postauksen aiheena on HIUKSET ja tästä tulee kaksiosainen postais, koska asiaa on näköjään paljon. Miksi juuri hiukset? Koska sellaiset sattuvat päässäni kasvamaan ja ovatpa vieläpä melkoisen hankalasti käsiteltävät. Minulla on siis paksut ja luonnonkiharat hiukset, kuiva ja välillä kuivuudesta hilseileväkin päänahka, kuivat hiukset ja yksittäiset hiukset ovat paksuja ja karheita. Käsiteltävyys on siis melko heikkoa lähtökohtaisesti. Suurin osa "hoitavista" tuotteista ei tee mitään hiuksiini, ei ole tarpeeksi sitä hoitavuutta. Sileitä ja kiiltäviä näistä hiuksista ei saa ikinä, tai niin ainakin luulin.
Lyhyesti hiushistoriaani, josta koostuukin postauksen ensimmäinen osa.
Minulla oli pienenä jo pidempi tukka, paksu, vaalea ja korkkiruuvikiharainen. Äitini mukaan muistutin hiuksiltani Shiley Templeä, mikä ei liene paha asia. Ala-asteella kiinnostus ulkonäköä kohtaan oli heikohkoa, mutta olin toisaalta jo niin suuri, että olisin voinut harjata hiukseni itse. Tämän seurauksena hiuksia ei harjattu kovin usein, mikä johtikin noin aikuisen nyrkin kokoiseen rastaan (lue: takkuun) niskassa ja kolmen tunnin keikkaa kampaajalla. Tämän jälkeen tukka leikattiin polkkamittaan, missä se muutaman vuoden pysyikin kunnes aloin taas kasvattaa tukkaa pidemmäksi. Tässä vaiheessa olin jo kiinnostunut ulkonäöstäni sen verran, että tukka tuli harjattua päivittäin eikä takkuuntuminen ollut ongelma.
Ensimmäistä kertaa värjäsin hiukseni kevytvärillä ennen rippileiriä (vai olikohan ripillepääsyn jälkeen) ja tämän jälkeen värjäsin tumman ruskeaksi kestovärillä. Tästä alkoi muutaman vuoden mustaksivärjäys-kierre, jonka jälkeen teetin lukioaikoina värinpoiston kampaajalla. Tämän jälkeen kuontalo oli paitsi hirveän huonossa kunnossa, myös melko kummallisen värinen ja usein värjäilin sitä punasävyisillä väreillä.
Lakkiaisiksi värjäytin hiukseni tumman ruskeiksi, joissa oli vaaleita "leopardiraitoja". Tällöin tukan pituus oli noin alaselkään/peppuun ja kunto hieman parempi kuin aiemmin. Opiskelujen ensimmäisenä tai toisena vuotena menetin hermoni pitkiin hiuksiin ja lyhensin niitä noin 15 cm, mikä ei varsinaisesti tehnyt hiuksista lyhyitä mutta helpommin käsiteltävät ja mikä parasta, tukka ei enää jäänyt selkänojan ja selän väliin koulussa enkä enää päätynyt vetämään itseäni tukasta!
Kolmantena opiskeluvuotena sain päähäni kasvattaa värjäykset pois ja puolentoista vuoden urakka alkoi. Tältä ajalta on hassuja kuvia, kun otsahiukset ovat vaaleta ja muu kuontalo melko tumma. Uusi, värjäämätön tukka oli paljon parempikuntoista kuin värjätty, mikä oli varsin mukavaa. Puolisentoista vuotta aloittamisen jälkeen marssin kampaajalle, joka leikkasi värjätyt osuudet pois ja päähän jäi varsin lyhyet hiukset, joita ei saanut kiinni. Tätä mallia pidinkin muutaman vuoden, välillä laitettiin erilaisia raitoja (mm. sinisiä ja oransseja samaan aikaan sekä yksi iso punainen raita, josta ystäväni totesi, että näyttää kuin joku olisi lyönyt minua päähän ja verta valuisi). Vaalea pohjaväri säilyi luonnollisena.
Jossain vaiheessa kampaajani muutti eikä enää palvellut kotipaikkakunnallani, joten päädyin jättämään kampaajareissut väliin. Kasvatin taas pitkää tukkaa. 2007 eräiden naamiaisten seurauksena päädyin blondaamaan tukkani vetyperoksidiblondiksi ja tämän jälkeen hiuksiin saapui uusi punainen kausi, jota jatkui eri sävyissä vuoden 2011 loppuun asti. Pituus säilyi olkapäistä lapaluihin ja välillä oli päässä vaaleaa enemmän kuin punaista. Tavoitteena oikeastaan olisi ollut luonnollinen porkkananpunainen, mutta sellaista väriä ei kaupassa myyty, joten se jäi väliin.
Ennen joulua 2011 värjäsin hiukseni viimeistä kertaa noin kokonaan. Väri oli melko vaalea ja tällä hetkellä tuota on jäljellä. Latvoissa enemmän mansikanpunaista, lähempänä tyveä vaaleampaa ja aivan tyvessä omaa, harmaampaa vaalean sävyä. Muutama kuukausi sitten ystäväni (parturi-kampaaja) laittoi hiuksiini vaaleita raitoja juurikasvun "häivyttämiseksi" ja sen jälkeen ei väriä ole päähän laitettu.
Tämä on siis tilanne hiusteni värjäyksen suhteen nyt. Tällä hetkellä hiukset ulottuvat lapaluihin tai ehkä niiden allekin ja ovat tosiaan vaaleat. Parin vuoden päästä voidaan ehkä miettiä oman värin saamista koko päähän, mutta tällä hetkellä mennään tällä.
Seuraavassa postauksessa kirjoitan siitä, mitä tälle paljon kokeneelle kuontalolle teen ja mitkä asiat olen todennut toimiviksi paksuille, kärsineillekin ja kuiville hiuksille! En ole alan ammattilainen, mutta olen kerännyt itselleni vinkkejä kampaajilta ja stylisteiltä ja näist yhdistänyt mielestäni minulle parhaiten sopivan yhdistelmän!
Subscribe to:
Comments (Atom)