Mietin, että aluksi olisi hyvä kirjoittaa postaus kynsihistoriastani. Se ei ehkä ole kovin poikkeava, mutta antaa ehkä pohjaa tuleville postauksille.
Nuorempana, lähinnä teini-ikäisenä purin kynsiäni. En pitänyt siitä, etten saanut kynsistä koskaan nättejä tai siistejä, koska ne olivat lyhyet. Totesin, että pureminen saa loppua ja keksin itselleni sopivan keinon lopettaa puremisen: lakkasin kynnet glitterlakalla. Ajatus glitteristä suussani sai aikaan ällötyksen tunteen, joten kynsien pureskelu loppui kuin seinään. Kynteni olivat kuitenkin pitkälti hauraat - ovat muuten edelleenkin - koska en kamalasti välittänyt juoda esimerkiksi maitoa. Aluslakasta ei tietenkään ollut tietoakaan silloin 14- ja 15-vuotiaana vaan halvat glitterilakat laitoin suoraan kynnelle. Ei liene ihme, etteivät kynnet kestäneet oikein mitään ja olivat usein aika huonossa kunnossa. Tuolloin sillä ei ollut niin merkitystä.
Tuohon aikaan ei ollut vielä mitään puhettakaan rakennekynsistä. Yhdet tekokynnet ostin jostain marketista ja lakkasin ne tummiksi. Tekokynnet olivat kuitenkin sellaiset, etteivät ne pysyneet paikallaan juuri lainkaan ja näyttivät mielestäni epämiellyttäviltä, suorastaan rumilta. Näin myös kuvia tekokynsien alla huonoksi mennestä kynsistä enkä halunnut itsellni samaa. Sittemmin olen ostanut yhdet tekokynnet tuon jälkeen, laittanut ne kertaalleen ja samantien todennut, että sormieni ja kynsieni muotoon ei sovellu tekokynnet.
Ensimmäinen kokeilu kynsikoristeluista on tuolta teini-iältä. En ollut koskaan kuullutkaan ranskalaisesta manikyyristä, kynsitarroja (koristeita tai ranskiksiin sopivia "rajaustarroja") ei juurikaan kaupoissa myyty. Konadia ei oltu varmaan keksittykään. Olin nuorempana ns. synkänpuoleinen ja lakkasin kynteni usein mustiksi. Keksin yläasteella, että haluan kynnet, jotka näyttäisivät hieman siltä, että ne olisi kastettu vereen. Mustan lakan päälle maalasin siis kärkiin verenpunaisella. Koska en ollut kovin tarkka lakkaaja, päätin laittaa palan teippiä rajaamaan punaiseksi haluttua aluetta. Normaali askarteluteippi toimi ihan hyvin! Vasta vuosia myöhemmin opin, että tuohon tarkoitukseen on oikeasti olemassa teippiä! Itseä oikein nauratti, että olin samaa käyttänyt jo tietämättäni.
Olin vuosia täysin lakkaamatta kynsiä. En erityisesti välittänyt tyttömäisistä jutuista ja toisaalta siivousalalla muutaman vuoden työskenneltyäni oli käytännössä mahdoton laittaa kynsiä mitenkään nätisti. Kynnet olivat jatkuvasti katki ja kuluneet, kiitos vedellä lutraamisen, fyysisen työn ja toki myös kemikaalien. Kynnet eivät olleet kovin suuri prioriteetti, erityisesti kun töitä oli valtavan paljon, liikaakin.
Vuonna 2008 innostuin laittamaan kynsiäni uudelleen. Ensin yksivärisiä. Äitini oli ostanut vahingossa normaalin lakan sijasta linerin. Aloin perehtyä asiaan ja totesin, että tuota lineriähän pitää kokeilla. Ostin strasseja, joita en vuosia sitten ollut saanut pysymään. Ostin myös halpoja glitterlinereitä. Kyseistä punaista lineriä kokeilin kaksi kertaa enkä ole siihen sen jälkeen koskenut. Väri ei ollut miellyttävä. Sen sijaan muihin linereihin tykästyin ja aloin ottaa kuvia kynsistäni ja postata niitä Facebookkiin.
Muutaman vuoden sisään olen välillä lakkaillut kynsiäni ja välillä en. Hirveästi en ole uusia malleja kokeillut. Törmäsin kuitenkin noin puolitoista vuotta sitten Konadiin ja siihen tykästyin. En ole hirveästi konadoinut viime aikoina, mutta muutamia juttuja olen tehnyt. Niistä lisää myöhemmissä postauksissa.
No comments:
Post a Comment